Työnantaja työuupuneen tukena

Työnantaja työuupuneen tukena

Kun työntekijä uupuu, ei se näy välttämättä hänen esihenkilölleen. Yleensä tilanteeseen havahdutaan liian myöhään. Työntekijä on saattanut ymmärtää, että kaikki ei ole ihan kunnossa, mutta silti hänen mielessään mikään viisari ei osoita työuupumuksen suuntaan. Syytetään ehkä kiirettä tai muutoksia. Ja odotetaan, että tilanne laukeaa ihan kohta.

Kun lääkäri on ensimmäisen kerran todennut työntekijälle työuupumuksen ja todennäköisesti myös kirjoittanut sairauslomaa, tulisi tilanne ottaa johtamisen näkökulmasta heti vakavasti. Kun työntekijä palaa töihin, hänellä on kaksi asiaa mielessään: miten hän jaksaa tehdä taas töitä ja se, onko hän nyt menettänyt kasvonsa/ollut heikko muiden mielestä. Jälkimmäinen liittyy työelämään vahvasti liittyviin tabuihin. Kyllä, vieläkin työuupumus ja burnout ovat tabuja, jotka mielellään lakaistaisiin maton alle.

Mikä rooli esihenkilöllä ja johtamisella on tässä kohtaa? Sen merkitys on iso, koska sillä voidaan parhaimmillaan katkaista työuupumukseen liittyvä kierre ja sen paheneminen. Työntekijä pitää ottaa vastaan paluupäivänä niin, että hänen on helppo palata. Keskusteluyhteyden pitää olla avointa ja sellaista, joka tukee työntekijän tunnetta siitä, että hän on kykenevä yksilö ja tärkeä osa työpaikkaa. Tehdään normi siitä, että jokainen meistä ajoittain väsyy ja voi sairastua sen vuoksi.

Jotta paluuta voidaan johtaa, tulee työntekijä itse myös osallistaa siihen. Tämä merkitsee sitä, että häneltä kysytään millaista tukea hän kaipaa ja miten esihenkilönä voimme olla tukena. Sama tapa toimia ei välttämättä toimi kaikille, vaan jokainen on huomioitava yksilönä. Luodaan tilaa säännölliselle keskustelulle, koska mikäli työntekijä huomaa, ettei hänelle ole aikaa, ei hän yritä edes tavoitella esihenkilöä. Ja sen jälkeen kierre onkin jo valmis. Uusi sairausloma, todennäköisesti pidempi sellainen ja edessä todennäköisesti pidempi prosessi yhteistyössä työterveyden kanssa.

Työtehtäviä tulee pohtia aluksi niin, että työhön uudelleen käsiksi pääsy ei käy liian rankaksi. Työtehtäviä voidaan keventää tai muuntaa ainakin hetkellisesti toisenlaisiksi. Esimerkiksi henkilö, joka on uupunut asiakastyössä voi tehdä aluksi ns. back office-töitä. Matkan varrella tulee tehdä välitsekkauksia siitä, miten työt sujuvat ja miten työntekijä voi. Esihenkilön tulee pitää tuntosarvet ylhäällä, jotta nopea reagoiminen on mahdollista.

Esihenkilö tai johtaja voi itse kokea tällaisen tilanteen raskaana. Ehkä työntekijän kanssa on työskennelty jo pitkään ja välillenne on muodostunut toveruutta, jopa ystävyyttä. On tärkeää, että johtamisessa huomioidaan myös esihenkilön hyvinvointi. Kun samanaikaisesti on monia muita stressaavia tekijöitä, voi esihenkilö myös kuormittua. Voi tulla riittämättömyyden tunnetta. Silloin on hyvä saada perspektiiviä esimerkiksi työnohjauksen tai coachauksen keinoin.

Työuupumus on ennaltaehkäistävissä avoimella työpaikkakulttuurilla. Sairauslomat ja siihen liittyvät kulut ovat edelleen korkeita sekä Suomessa, että EU:n tasolla. Henkilöstöstategiassa ja siihen liittyvässä henkilöstöpolitiikassa on tärkeää huomioida myös työuupumuksen johtaminen ja työuupumuksen ennaltaehkäisy.

Lisätietoa työuupumuksesta ja työuupumuksen johtamisesta löydät mm. Työterveyslaitoksen (www.tll.fi ) , Terveyskirjaston (https://www.terveyskirjasto.fi/ ) ja Mieli ry:n sivuilta (www.mieli.fi).

Teksti: Terhi Vuoristo
Tämä vakavasta aiheesta hyvät vinkit antava kirjoittaja on Terhi Vuoristo, joka toimii Johda hyvinvointia tiimin Business Developerina. Hän on pitkän linjan ura- ja muutosasiantuntija, joka syttyy työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisestä sekä liiketoiminnan kehittämisestä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Hän kohtaa työssään työuupuneita säännöllisesti.